Elämää teinien kanssa -Paremman Elämän Puolesta Blogi- Psykoterapeutti Satu Aherto
Elämää teinien kanssa -Paremman Elämän Puolesta Blogi- Psykoterapeutti Satu Aherto

ELÄMÄÄ TEINIEN KANSSA

Kirjoitin 2015 asiantuntija vastaa, Hetki hyvinvoinnille -osastoa Uusi Lohja lehteen. Olen koonnut nyt blogiin nämä tekstit, koska moni aihe on yhtä ajankohtainen tänä päivänä. Toivottavasti löydät Paremman elämän puolesta -blogistani sinulle mielenkiintoista materiaalia.

Hetki hyvinvoinnille, Uusi Lohja. Maaliskuu 2015.

“Hei Satu! Minulla on 17- ja 19-vuotiaat lapset. Riitelin äskettäin ystävättäreni kanssa, sillä hän haluaisi minun pitävän tiukempaa kuria ja vaativan lapsiltani enemmän. Itse jäin vaille huolenpitoalapsena, joten haluan pitää hyvää huolta lapsistani; haluan olla hyvä äiti, jota minulla ei koskaan ollut. Kumpi on oikeassa, minä vain ystäväni?

-Hanhiemo-"

Hei Hanhiemo!

Oletkin ajankohtaisen asian äärellä. Olen parin viime vuoden aikana keskustellut tästä asiasta jo monen äidin ja ystävättären kanssa. Jotkut äidit ovat huolissaan, kun lapsi ei kaipaa itsenäistymistä ollenkaan, uusi peräkammaripoikien ja –tyttöjen sukupolvi tuntuu olevan nousussa, toiset äidit taas pitävät lujasti kiinni lapsistaan. Kysyessäni asiaa kotona asuvilta junnuilta, on huolenpito kiusallista, mutta silti toivottavaa; elämä on helppoa ja halpaa -ilmainen täysihoito. Rahaa säästyy omiin menoihin ja pelaamiseen/harrastuksiin/muuhun kivaan jää enemmän aikaa.

Kotoa jo muuttaneet junnut saattavat tuumata elämän olevan kallista ja työlästä. Olisi ollut helpompaa opiskella elämän perusasioita, kuten kaupassa tai apteekissa käyntiä, rahan käyttöä, lääkärin, hammaslääkärin tai kampaajan ajan tilaamista, pankkiasiointia, ruuanlaittoa jne jo kotona ollessa. Aikuisena puhelinpelko (kun asioita ei uskalla hoitaa kokemuksen puuttuessa) voi olla suuri haitta.

Oman näkemykseni mukaan – tästä lastenpsykiatrit ovat samaa mieltä - vastuun ja velvoitteiden tulisi kasvaa lapsen mukana. Kaksivuotias kaupan kärryissä ei voi päättää mitä ruokaa perhe syö, mutta 12-15 -vuotias voi jo kokata jotakin kotona. Siinä välissä tulisi oppia huolehtimaan läksyistä, pukemisesta, tarvittavista koulutarvikkeista, koulumatkoista, heräämisistä, välipaloista ja kotiintuloajoista. Rahankäyttöä voi myös opetella koululaisena. Säästänkö viikkorahaani johonkin suurempaan hankintaan (esimerkiksi puhelimeen) vai käytänkö sen heti vaikkapa karkkiin? Itselläni on edelleen omalla rahalla 11-vuotiaana ostetut stereot. Tilini tyhjeni, mutta stereot ovat olleet paljon markkoja arvokkaammat. Omalla rahalla hankittu puhelin saattaa saada parempaa huolenpitoa kuin saatu puhelin. Lapsen voi lähettää rahan kanssa asioimaan kauppaan, jätskikioskille tai muuhun semmoiseen.

Lasta ja nuorta kannattaa kannustaa yrittämään itse ja itsenäistymiseen. Turvaa ja taustatukea voi tietenkin tarjota, mutta elämää ei kannata silottaa liian tasaiseksi. Se ei tule olemaan sitä jatkossakaan. Hyvä äiti rohkaisee lastaan tai nuortaan uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa ja selviämään itse. Taitava kasvattaja on apuna mahalaskuissa, mutta mahdollistaa myös itsenäisten siipien kannon, vaikka se voikin aiheuttaa eroahdistusta aikuiselle. Olet hyvä äiti olemalla läsnä lapsillesi.

Onnea ja voimaa tärkeään tehtävään.

-Satu

Lisää tietoa ja tukea muunmuassa (tark. 2024)

Oman alueen perheneuvolat, koulujen terveydenhoitajat ja muu oppilashuolto

Aiheesta netissä

MLL - Tukea vanhemmuuteen

Mieli ry - Vanhemmuus

Ensi- ja turvakotien liitto - Vanhemmuus

#teiniikä

#kasvatus

#vanhemmuus

Sinisiä kukkia - Paremman Elämän puolesta Blogi - Psykoterapeutti Satu Aherto
Sinisiä kukkia - Paremman Elämän puolesta Blogi - Psykoterapeutti Satu Aherto